Kolmionmuotoisilla aukoilla varustettuja geoverkkoja käytetään yhä enemmän lujituselementteinä erilaisissa geoteknisissä rakenteissa niiden tasaisen kestävyyden ansiosta kaikkiin suuntiin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kolmiaksiaalisten geoverkkojen kuorma-sisääntymäominaisuuksia pitkittäissuunnassa (konesuunta, MD) ja poikittaissuunnassa (konesuunta, XMD) vetäytymisolosuhteissa erilaisilla normaalijännityksillä. Maaperän ja geoverkon siirtymän kvantifioimiseksi vetäytymisolosuhteissa kuva-analyysin avulla käytettiin läpinäkyvää maata, joka koostui kvartsihiekasta ja läpinäkyvästä nesteestä (mineraaliöljyt), mikä mahdollisti sekä kolmiaksiaalisen geoverkon globaalien että paikallisten murtumistapojen arvioinnin. Geoverkon venymää murtumassa vetäytymis- ja moniripavetokoeolosuhteissa verrattiin, jotta ymmärrettäisiin kolmiaksiaalisen geoverkon murtumistavat MD- ja XMD-olosuhteissa. Kolmiaksiaalinen geoverkko koki suuremman geoverkon siirtymän XMD-testauksessa verrattuna MD-testaukseen, ja siirtymäero on merkittävä normaalijännityksen kasvaessa. Samanlaisilla normaalijännityksillä ja puristussiirtymällä leikkausvyöhykkeen laajuus oli suurempi XMD-testatussa geoverkossa kuin MD-testauksessa. Testitulokset osoittavat myös, että kolmiaksiaalinen geoverkko petti vetäytymällä pienemmillä normaalijännityksillä, mutta myös murtumalla suhteellisen suuremmilla jännityksillä, geoverkon suunnasta riippumatta. Mielenkiintoista on, että XMD-suuntaan suunnattu kolmiaksiaalinen geoverkko osoitti tasosuuntaista taipumaa pienemmillä normaalijännityksillä, kun taas MD-suuntaan havaittiin tasosuuntaista taipumaa. Normaalijännityksen kasvaessa solmujen murtumista havaittiin XMD-suunnassa, mutta ripojen murtumista esiintyi MD-suunnassa.
https://doi.org/10.1061/(ASCE)GM.1943-5622.0001936
Läpinäkyvään maaperään upotetun kolmiaksiaalisen geoverkon vetäytymiskäyttäytyminen
Julkaisu: International Journal of Geomechanics
Vuosi 21, numero 3